1960-luvulla Nefab alkoi toimittaa LM Ericssonin sisäiselle tuotannolle pinottavia vanerilaatikoita, joita käytettiin sisäisessä materiaalinkäsittelyssä. Myöhemmin LM Ericsson pyysi myös Nefabia auttamaan heitä kehittämään parempia pakkausratkaisuja, jotta he voisivat kuljettaa arkaluonteisia, huipputekniikkaa sisältäviä tietoliikennetuotteita ympäri maailmaa. Tietoliikennelaitteet altistuivat usein kovalle käsittelylle pitkien kuljetusten aikana, ja LM Ericsson oli vakuuttunut siitä, että Nefab voisi auttaa ratkaisemaan heidän pakkaushaasteensa. Silloin Nefab keksi Vikex-laatikon (myöhemmin nimetty uudelleen ExPak), kokoontaitettavan vientipakkausratkaisun, joka asetti standardit televiestintäalalle moniksi tuleviksi vuosiksi. Vikex-laatikon käyttöönotto lisäsi tehokkaasti myös Nefabin tavoiteltavia markkinoita, koska kokoontaitettavan pakkausmateriaalin kuljettaminen oli paljon taloudellisesti kannattavampaa. 60-luvun lopulla myös yrityksen johto muuttui, kun Hans-Elov otti toimitusjohtajan tehtävät vastaan.
Nefab toimitti 60-luvulla LM Ericssonille erikokoisia pinottavia laatikoita työasemien välistä sisäistä materiaalinkäsittelyä varten. Oikealla olevassa kuvassa, joka on otettu LM Ericssonin tehtaalta Söderhamnissa, Ruotsissa, laatikot näkyvät eri työasemilla. Kevyet ja kestävät laatikot tekivät suuren vaikutuksen LM Ericssoniin, joka pian kysyi, voisiko Nefab suunnitella ratkaisun myös vientipakkauksiin.
Vuonna 1968 LM Ericsson halusi uuden vaihtoehdon vientipakkauksiin käyttämilleen painaville puulaatikoille ja oli avoin innovatiivisille ideoille. Hans-Elov Nordgren ja Roland Hansson - jotka työskentelivät Nefabin myynnissä - alkoivat kehittää Vikex-laatikkoa, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä ExPak. Vikex-vanerilaatikoiden paksuus oli vain 6 mm verrattuna yleisesti käytettyihin 18-36 mm:n paksuisiin puulaatikoihin, mikä teki niistä huomattavasti kevyempiä ja pienempiä mutta yhtä vahvoja. Pienempi paino oli suuri kilpailuetu, koska yhä useampia teollisuustuotteita kuljetettiin lentoteitse. Nefab onnistui myös tekemään laatikoista kokoontaitettavia, mikä merkitsi sitä, että ne veivät paljon vähemmän tilaa kuljetuksessa ja varastoinnissa, mikä myös säästi paljon kustannuksia.
Koska laatikot olivat kokoontaitettavia, Nefabin tavoiteltavat markkinat kasvoivat huomattavasti. Nyt oli taloudellisesti järkevää kuljettaa pakkausmateriaalia pitempiä matkoja. Tämä osoittautui ratkaisevaksi, kun Nefab alkoi 1970-luvulla tutkia Euroopan markkinoita laajemmassa mittakaavassa. Nefabin vahvat vanerilaatikot takasivat, että LM Ericssonin herkät televiestintälaitteet saapuisivat perille vahingoittumattomina. Tämä oli LM Ericssonille erittäin tärkeää, koska laitteiden vahingoittuminen oli suuri riski sen liiketoiminnalle. Kuten voitte kuvitella, LM Ericssonin markkinoille, esimerkiksi Eurooppaan, Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan, oli hyvin pitkiä toimitusjaksoja.
Hans-Elov Nordgren aloitti Nefabin toimitusjohtajana vuonna 1969, minkä jälkeen yritys alkoi muuttua radikaalisti. Liiketoiminta kukoisti, joten kasvun hallinta oli ensisijainen tavoite. Hans-Elovilla ei ollut muodollista koulutusta nopeasti kasvavan organisaation johtamisesta, mutta hän uskoi vahvasti ihmisten kykyihin ja antoi heille vapauden ja vastuun menestyä. Tällöin Nefabin perusarvot -Respect, Empowerment and Simplicity - alkoivat hahmottua. Nämä arvot ovat perustavanlaatuisia Nefabilla vielä tänäkin päivänä!